Eilen oli se taifuuni tääl. Tuuli ja sato vaan ihan sikakovaa mut ei käyny mitään pahempaa. Käytii päiväl syömäs ja mä sit syöpöttelin bibimbabilla. Sit vaan oltiin ku samonnim käski pitää seuraa lapsille. Se meni siihen et ku oli tylsää niin katottiin yhen kans kpop MV:itä mun läppäriltä. Lapset ja aikuiset lähti aikasin kotiin taifuunin takia ja me sit vaan vietettiin iltaa.
Tänään aamul sit paisto aurinko ja oli ihan sikakuuma! Ei meinaa uskoo kuinka äkkiä sää muuttuu...
Mut näistä kulttuurieroista.... Siis kun tänään mentiin pesee valkosia pyykkejä niin tää korealainen on laittamas värillisiä alusvaatteita niiden kans vaan sen takia et "ku ne on alusvaatteita nii eiks voi laittaa sit samaan valkosten kans" ja mä sit selitin et toki jos haluu värjätä kaikki valkoset vaatteet. Samoin se oli pistämäs sukkia vaatteiden kans samaan pesuun...
Toinen kulttuuriero ja pahin on tän ranskalaisen kans. En tiedä onko ranskalaiset aina niin 100% happyhappyjoyjoy mut kun suomalaisena oon tällanen rauhallinen enkä koko ajan hypi ilosta niin se kysyy joka tunti "are you okay" johon vastaan et joo tai mmm. Siis oikeesti oon okei eikä mitään ongelmaa mut alkaa ärsyttää toi jatkuva kysely. Selitin sille jo kaks kertaa et suomalaisessa kulttuurissa ei oo tapana kysyä useesti saman päivän aikana mitä kuuluu tai ootko okei... mut silti kysely jatkuu. argh. Toinen mikä ärsyttää niiiiiiin suuuuuuuureeeeeestiiiiiiii on et tää ranskalainen kysyy kahta korealaista sanaa "hei" ja "kiitos" niinkun valehtelematta miljoona kertaa päiväs tilanteis jossa niitä pitää käyttää. Siis hyvä ihminen kirjoittais nyt ylös ettei tartteis kysellä koko ajan! Korealainen vaan hymyilee aina ja sanoo sen mitä se tarkottaa koreaks mut mä mietin et ihmetteleeköhän sekin miks toi kyselee koko ajan samaa asiaa eikä viitsi vaivautua kirjottaa ylös.
Sit yks mitä en tiedä mut luulen on et ranskalainen on keskustellu ton korealaisen kans jotain et mä en oo ystävällinen tms. Kuten aikasemmin mainitsin niin oon rauhallinen ja se just vastakohta niin se kai luulee et mua ei kiinnosta mikään pätkääkään....kun toi korealainen tuli yhes vaihees mulle et "sun pitäis olla ystävällinen ja jutella enemmän sille ranskalaiselle". Kysymys kyl on siitä et mä en vaan keksi sen kans mitään juteltavaa kun meillä ei oo mitään yhteistä! Sitä kiinnostaa vaan lapset ja vapaaehtoistyö, ei niinkään korea. Toi korealainenki kyl yhes vaihees mulle sano et "tota ranskalaista ei varmaan kiinnosta korea kauheesti". (puhun ranskalainen ja korealainen kun en haluu sanoo nimii täs jos vaik joku meidän vapaaehtoisista sattuis eksyy tänne mun blogiin ja kyselee mitä joku tarkottaa ^^"). Joskus tuntuu et kummatki niist luulee et mua ei kiinnosta mut ne vaan kysyy kaikkee väärään aikaan! Siis ku oon just syöny ja ihan täys ettei mee enää mitää ja haluun huilaa nii nää saattaa kysyä "haluutko syödä hedelmiä" ja sit ku vastaan et ei kiitos nii ainaki se ranskalainen töllää kauheen oudosti ja naamalla on sellanen ilme just et "vähän törkeetä". Oon kyl yrittäny selittää aina kaikki jos oon jostain kieltäytyny mut argh. Turhautuminen iskee.
Nää asiat on semmosii negatiivisii mitä täs on koettu viikon aikan mut muuten on kaikki hyvin. Ehkä tää täst. Pitää varmaan jatkossa vielki enemmän selittää miks en haluu jotain tai miks oon rauhallinen. Korealaisil on se et ne usein ilmasee mielentilansa tyyliin "nälkä" tai "väsyny". Kai munki pitäis alkaa käyttää samaa etten vaikuttais niin törkeeltä niiden silmissä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti